![]() |
Anti - mitä tutkimustyö antaa?Tutkijan työpäivä voi kuitenkin koostua melko arkisista ja pienistäkin asioista. Näistä pienistä askeleista ja kovasta työstä muodostuvat ne suuretkin ajatukset! Tutkimustyön luonteesta kertovat kuusi informaatiotutkimuksen laitoksen tutkijaa. Yhteyksien oivaltaminen”Tutkimustyön perimmäisenä 'driverina' on nähdäkseni älyllinen uteliaisuus, kiinnostuneisuus päästä yhä syvemmälle tutkittavaan ilmiöön ja tehdä se käsitteellisesti ymmärrettäväksi. Tutkimustyön parhaita puolia ovat hetket, jolloin pystyy oivaltamaan uudella tavoin asioiden yhteyksiä ja suhteuttamaan siihen, mitä tutkimusyhteisö on sanonut aiheesta aiemmin. Uusien näkökohtien löytäminen on aina palkitsevaa, etenkin jos pystyy osoittamaan, että uusi tulkinta antaa tutkittavasta ilmiöstä syvällisemmän ja perustellumman näkemyksen.” Työn itsenäisyys”Olen päätynyt tutkijantyöhän aivan sattumalta (kuten useimmat?) Tutkijantyö on mielenkiintoista, kun tutkii asiaa, josta on todella kiinnostunut. Työn itsenäisyys on sekä hyvä että huono asia. On hyvä, ettei ole ainakaan suoranaisesti kenenkään muun työstä riippuvainen, eikä 'työnantaja' aseta mitään taloudellisia tulostavoitteita. Varjopuolia: huono palkka, pätkätyöt (tutkijan paikka ei ole mikään elinikäinen virka). Tutkijan työstä sinänsä en löydä varjopuolia.” Jatko-opinnoista tavallista työtä rikastuttavia näkökulmia”Parhaimmillaan tutkijan työ on sinänsä erittäin palkitsevaa. Silloin kun työ sujuu, asiat loksahtelevat yhteen ja pääsee - tai luulee pääsevänsä - eteenpäin, niin se on kerrassaan hieno tunne. Jatko-opinnot ovat tuoneet myös tavallista työtä rikastuttavia näkökulmia.” On tärkeää, että osa akateemista tutkimusta tekevistä henkilöistä toimii yliopiston ulkopuolisessa työelämässä"Tutkimuksen tekemiseen ajaa halu oppia uutta ja saada uusia näkemyksiä. Itselläni tutkimus ja työelämä nivoutuvat läheisesti toisiinsa, sillä työskentelen arkistoalalla ja tutkimukseni kohteena on arkistotyö. Välillä on vaikea mieltää itseään 'oikeaksi tutkijaksi', vaan enemminkin koen olevani 'pätkätutkija'. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että osa akateemista tutkimusta tekevistä henkilöistä toimii yliopiston ulkopuolisessa työelämässä. Tällöin voidaan luoda linkkejä tutkimuksen ja käytännön työelämän välille. Olen aina pyrkinyt hankkimaan ammattiani tukevaa koulutusta. Suoritettuani Kansallisarkistossa ylemmän arkistotutkinnon syntyi idea tutkimuksesta, jossa voisin syventää aiheen käsittelyä. Taustalla vaikuttaa myös se, että perustutkinnon ajoista lähtien on jäänyt kytemään ajatus jatko-opinnoista." Kiehtovaa on arkikäytäntöjen ja asioiden käsitteellistäminen”Olin pitkään työelämässä ja päädyin sieltä yliopistoon oman asiantuntemusalueeni opetusta kehittämään ja tutkimaan. Arkikäytäntöjen ja asioiden käsitteellistäminen ja tarkastelu yleisemmällä, teoreettisemmalla tasolla on minusta erityisen kiehtovaa. Parasta on mahdollisuus uppoutua yhteen tai tiettyyn rajattuun alueeseen ja tarkastella sitä eri näkokulmista, verrata muihin, kyseenalaistaa koko asia. Pienikin omaehtoinen ymmärryksen poikanen, oivallus tai asioitten yhdistäminen, kehityksen tai tietyn trendin tunnistaminen tuo valtavan ilontunteen.” Työn sisällön ja toteutustavan voi valita melko vapaasti”Tutkimustyö kiinnostaa, koska siinä voi valita työnsä sisällön ja toteutustavan melko vapaasti. Jos olosuhteet ovat otolliset, kiinnostaviin ongelmiin voi paneutua ns. ajan kanssa. Yleensä tutkijan työ näyttää sopivan henkilöille, jotka kokevat ongelmien ratkaisemisen ja uusien asioiden oppimisen palkitsevana. Itselläni oli VTT-aikana vahvasti ammatillinen työnkuva ja yliopistolle siirtymisen kautta minulla tuli mahdollisuus ammatillisen osaamisen syventämiseen akateemisen tutkimuksen kautta. Itse koen selkeimmät onnistumiskokemukset silloin, pystyn tutkimuksen kautta antamaan perustellun selityksen jollekin ammatillisesti kiinnostavalle ilmiölle tai ongelmalle.” |