Opiskeluohjeita

• Opintojen alkuvaihe
• Opintojen suorittamisjärjestys 
• Lukujärjestyksen laatimisesta 
• Sivuaineopinnot
• Kandidaatintutkinnon loppuvaihe
• Maisterintutkinnon suorittajat
• Siirtymäsäännös YTK tutkinnon suorittaneille maisteriopiskelijoille
  
• Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Tampereen tutkintoon 
• Todistukset erillisistä opintokokonaisuuksista
• Opinnot ja työmahdollisuudet
• Kirjastoalalle pätevöittävät opinnot 

Opintojen alkuvaihe

Yliopiston tutkintorakenne on kaksiportainen. Kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto (suoritusaika noin 3 vuotta), jonka suoritettuaan opiskelija jatkaa 120 opintopisteen laajuiseen maisterin tutkintoon (suoritusaika noin 2 vuotta). 

Kandidaatin tutkinnon rakenne:

yhteiset opinnot 13 op
kieli- ja viestintäopinnot 14 op
informaatiotutkimuksen perusopinnot 25 op
informaatiotutkimuksen aineopinnot 45 op
sivuaineet ja muut opinnot 83 op (josta laajaa sivuainetta vähintään 25 op)
yhteensä 180 op

Opintojen suoritusjärjestys

Kandidaatintutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 3 vuotta, mutta jokainen opiskelija voi opiskella yksilölliseen tahtiinsa. Uusi opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä opettajan kanssa. HOPS-ohjauksessa hahmottuu vähitellen kuva opintojen mielekkäästä ajoittamisesta ja opiskeluvalinnoista.

Seuraavassa on yksi mahdollinen esimerkki opintojen suorittamisjärjestykseksi. Tällöin opiskelija opiskelee rinnakkain informaatiotutkimuksen opintojen kanssa sivuaineita sekä yhteisiä opintoja.

Lukujärjestyksen laatimisesta

Tämä ohje on tarkoitettu informaatiotutkimuksen aloittaville pääaineopiskelijoille. Lukujärjestyksen laadintaa käsitellään myös HOPS-tilaisuuksissa. Sivuaineopiskelijat, JOO-opiskelijat ja aikaisemmin yliopistossa opiskelleet voivat soveltaa ohjeita oman harkintansa mukaan.

• Yliopisto-opiskelija päättää itse, mitä ja missä tahdissa hän opiskelee. Tieto oppiaineiden opintokokonaisuuksien sisällöistä (=tutkintovaatimukset=opetussuunnitelmat) löytyy tiedekuntien opinto-oppaista, jotka ilmestyvät myös painettuina kirjoina (voi ostaa aktuaarinkansliasta). Tiedot lukukausittain järjestettävästä opetuksesta löytyvät opetusohjelmista. Kaikkia kursseja ei järjestetä välttämättä joka vuosi, ja kaikista jaksoista ei ole lainkaan kontaktiopetusta (esim. kirjatentit).
  
• Oppiaineiden opintosisällöt on ryhmitelty opintokokonaisuuksiksi (perus-, aine- ja syventävät opinnot).
• Huomaa, että opintojaksoja ei tarvitse suorittaa järjestyksessä (kunkin jakson kohdalla on mainittu edeltävät opinnot, jos niitä vaaditaan). On tietysti kuitenkin järkevää tehdä pääsääntöisesti ensin aiheeseen johdattavia perusopintoja ja siirtyä sitten aineopintoihin.
  
• Opinnot koostuvat luennoista ja harjoituksista, asioiden opiskelusta omalla ajalla, loppukuulusteluihin valmistautumisesta, projektitöistä, esseiden kirjoittamisesta ja kirjatenteistä. Lukujärjestykseen tulevat tunnit ovat vain osa opiskelua.
• Laske kuinka monta opintopistettä valitsemistasi kursseista sekä kirjatenteistä, joita olet ajatellut suorittaa, kertyy yhteensä. Sinun pitää opiskella noin 50-60 opintopistettä lukuvuodessa, jotta valmistut kohtuullisessa ajassa ja saat opintotukea.
• Sijoita lukujärjestykseesi ensimmäiseksi informaatiotutkimuksen perusopintoihin kuuluvat kurssit. Ilmoittaudu myös näihin kursseihin kuuluviin harjoitusryhmiin. Luentojen ja harjoitusten ajat ja paikat löydät opetusohjelmastamme.
• Opintojen alkuvaiheessa on syytä myös tehdä kurssivaatimuksiimme kuuluvat tiedekunnan yhteiset opinnot (tietotekniikan peruskurssi ja tiedonhankinnan kurssi). Tiedon näiden jaksojen järjestmisestä löydät opetusohjelmasta. Yhteisten opintojen tilastotieteen kurssi kannattaa käydä silloin kun näitä asioita mahdollisesti tarvitsee, esim. samana vuonna kun osallistut aineopintojen tutkielmaseminaariin. 
• Tutustu kiinnostavien sivuaineiden perusopintojen tutkintovaatimuksiin ja syksyn opetustarjontaan. Osallistu ainakin yhden sivuaineen peruskursseille ja merkitse ne lukujärjestykseesi. Oppiaineiden tutkintovaatimukset ja opetusohjelmat löydät myös yliopiston sähköisestä opinto-oppaasta.
• Ilmoittaudu myös kieliopintoihin kuuluvalle englannin tai muun vieraan kielen kirjalliselle kurssille, mikäli saat sen mahtumaan lukujärjestykseesi.Kieliopintojen kursseista löydät tietoa kielikeskuksen sivuilta. Kysy tarvittaessa opastusta lukujärjestyksen laadinnassa ja kurssien valinnassa HOPS-ohjaajaltasi.

Sivuaineopinnot

Tutkinto rakentuu pääaineesta, sivuaineista sekä yhteisistä ja kieliopinnoista.

Tampereen yliopisto on kuuluisa siitä, että sillä on vapaa sivuaineoikeus = opiskelija voi lukea mitä tahansa kiinnostavia aineita. Sivuaineista kannattaa silti pyrkiä opiskelemaan mielekkäitä kokonaisuuksia, esim. perus- tai aineopinnot. Myös eri aineiden määrää on hyvä rajata. Saat perusteellisemmat tiedot joistain aineista, kun keskität opintosi pääaineeseen ja 2-3 sivuaineeseen, joita jatkat pitemmälle.

Ainakin yhdestä sivuaineesta pitää suorittaa vähintään 25 opintopisteen laajuinen kokonaisuus. Sivuainetta kannattaa jatkaa pitemmällekin, mielellään aineopintoihin asti. Osallistu ainakin yhden sivuaineen perusopintojen kursseille jo ensimmäisenä syksynä. Opintojen alussa voit valita esim. 2-3 kiinnostavasta aineesta perusopintojaksoja, ja päättää myöhemmin, mitä ainetta haluat jatkaa pitemmälle. Käy aina aloittamasi kurssit loppuun, muuten niihin käyttämäsi aika menee hukkaan. Jos aine ei kiinnostakaan sinua, suorittamiesi kurssien opintopisteet lasketaan mukaan tutkintoosi merkinnällä "muita opintoja". Kiinnostavaa sivuainetta kannattaa jatkaa vähintään 15 opintopisteen verran. Silloin saat perustiedot tästä aineesta ja lisäksi opintokokonaisuus merkitään tutkintotodistukseesi.

Vinkkejä sivuaineiden valintaan

• valitse ainakin yksi sivuaine, josta olet aidosti kiinnostunut. Älä mieti, onko siitä "hyötyä" vai ei. Kiinnostava sivuaine voi auttaa sinua jatkamaan, jos opiskelu alkaa maistua puulta.
• voit valita halutessasi myös sellaisen sivuaineen, joka antaa ammattitaidon jollekin toiselle alalle (esim. tiedotusoppi, tietojenkäsittelytieteet tai kasvatustieteet).
• valitse lisäksi ainakin yksi sivuaine, jonka taitoja/tietoja arvioit tarvitsevasi tulevassa toiveammatissasi. Voit valita vaikka käytännön taitoja (esim. hypermediaa, hallintoa tai vieraita kieliä) tai yleissivistystä (esim. kirjallisuutta tai historiaa).

Kandidaatintutkinnon loppuvaihe

Opiskelijan tulee pitää säännöllisesti kirjaa opintojensa edistymisestä ja tarkistaa vuosittain, mitä tutkintovaatimusten muutokset vaikuttavat opintoihin.

Viimeistään 2. opiskeluvuoden lopulla pitää suunnitella seuraavat asiat:

• hae perusopintojen kokonaismerkintä amanuenssilta
  
• tarkista, mitä yhteisiä opintoja tai kieliopintoja puuttuu ja laadi suorittamisaikataulu
• päätä, mitä kursseja sisällytät informaatiotutkimuksen aineopintoihin. Laadi pakollisten opintojen suorittamisaikataulu (ammatillinen projekti, harjoittelu, tutkielmaseminaari)
• hae yliopiston harjoittelutukea aineopintojen harjoittelua varten (haetaan laitokselta tammikuussa)
• tee suunnitelma laajan sivuaineen täydentämiseksi vähintään 25 op laajuiseksi

Kun kandidaatintutkinnon opinnot ovat (lähes) valmiit:

• tarkista vielä että kaikki yhteiset ja kieliopinnot on suoritettu
• hae kokonaismerkintä informaatiotutkimuksen aineopinnoista (lähetä sähköpostia amanuenssille ja kerro myös, otatko kokonaismerkintään kaikki aineopinnot vai haluatko jättää jotain ylimääräistä maisterintutkintoon)
• hae kokonaismerkinnät kaikista niistä sivuaineista, joista olet suorittanut yli 15 op ja jotka haluat liittää kandidaatintutkintoon. Merkinnät haetaan laitoksilta.
• laske onko sinulla ylimääräisiä sivuaineopintoja (myös ylimääräiset informaatiotutkimuksen opinnot voidaan laskea mukaan tähän kiintiöön). Jos eri aineiden perus- ja aineopinnoista koostuu merkittävästi yli 180 op, sinun pitää miettiä otatko kaikki kandidaatintutkintoon vai haluatko jättää jotain maisteriopintoihin. Kandidaattiopintojen loppuvaiheessa (ennen kuin haet tutkintotodistuksen) kannattaa suunnitella myös aikooko jatkaa samojen sivuaineiden opintoja vielä maisterintutkinnossa, ja jakaa sivuaineopinnot mielekkäällä tavalla näihin kahteen tutkintoon (esim. ottamalla yhden sivuaineen kokonaan kandidaatintutkintoon ja  toisen maisterintutkintoon, tai ottamalla aineen perusopinnot kandidaatintutkintoon ja muut suoritetut kurssit maisterintutkintoon). Maisterintutkintoon voi jättää sivuaineiden lisäksi myös ylimääräisiä informaatiotutkimuksen opintoja. Ne tulevat maisterintutkinnossa kohtaan muut opinnot.
• Keskustele professorin kanssa maisterintutkintosi rakenteesta jo ennen kandidaatintutkinnon ottamista, jos olet epävarma siitä, mitä kannattaa sisällyttää kandidaatintutkintoon ja mitä voit/pitäisi jättää maisteriopintoihin. Voit myös aloittaa maisteriopinnot jo ennen kuin olet hakenut kandidaatintutkinnon.
• Täytä tutkintotodistushakemus ja toimita se tiedekuntaan. Osastosihteeri Minna Heinonen tiedekunnan kansliassa neuvoo tarvittaessa valmistumiseen liittyvissä käytännön asioissa. 

Maisterin tutkinto

Maisterin tutkinnon rakenne:

valinnaisia informaatiotutkimuksen syventäviä opintoja (sovitaan HOPS:issa) 20-50 op
graduseminaari 10 op
pro gradu -tutkielma 40 op
muut tutkintoon kuuluvat opinnot (sovitaan HOPS:issa) 10-50 op
yhteensä 120 op

Ennen syventävien opintojen aloittamista opiskelija laatii niitä koskevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opintosuunnitelmassa nimetään pro gradu -tutkielman aihepiiri ja valitaan syventävien opintojen kurssit, jotka tukevat parhaiten tutkielman tekemistä ao. aihepiiristä. Opintosuunnitelmassa yksilöidään samalla syventävien opintojen (ml. tutkielma) aikataulu. Valinnaisten opintojen laajuus ja ala sovitaan HOPS:issa. Informaatiotutkimuksen valinnaisiin opintoihin voi valita myös hypermedian syventäviä opintojaksoja sekä aineopintojen valinnaisjaksoja. Molemmista on sovittava syventävien opintojen HOPS:issa. 

HOPS pitää tehdä viimeistään, kun aloitat graduseminaarin, mutta sen tekeminen jo ennen tätä on suositeltavaa varsinkin jos sinun pitää miettiä, miten paketoisit sivuaineesi kandidaatin- ja maisterintutkintoihin. Voit aina ottaa yhteyttä siihen laitoksemme professoreista, jonka opetus- ja tutkimusala vastaa parhaiten sinun todennäköistä pro gradu -työsi aihealuetta (ja professorit ohjaavat toki opiskelijoiden opinnäytteitä myös muilta aihealueilta kuin omalta tutkimusalaltaan).

Huomaa että maisteriopinnot voi aloittaa jo ennen kuin olet saanut kandidaatintutkinnon valmiiksi, joten molempia tutkintoja pitää suunnitella osittain samanaikaisesti. 

Maisterintutkinnon osa "muut opinnot" räätälöidään sivuaineista ja muista opinnoista. Siihen voi kuulua myös informaatiotutkimuksen ylimääräisiä (70 op ylittäviä) aineopintoja. Nämä opinnot pitää jättää tällöin aineopintojen kokonaismerkinnän ulkopuolelle. 

Jos haluat tehdä pro gradu työn käytännönläheisestä (tiettyyn työorganisaatioon) liittyvästä aiheesta, kannattaa keskustella ohjaajan kanssa, tarvitaanko tähän ns. kenttätyövaihetta. Jos gradun tekoa edistää määräaikainen työskentely graduprojektin parissa, voit hakea laitokselta osarahoitusta ns. graduharjoitteluun. Tästä on kuitenkin sovittava sekä opintoja ohjaavan professorin että mahdollisen työnantajan (gradun toimeksiantajan) kanssa. 

Todistukset opintokokonaisuuksista

• Ylimääräinen opiskelija saa tiedekunnasta todistuksen suoritetusta opintokokonaisuudesta.Pyydä ensin amanuenssilta kokonaismerkintä ja ota sitten yhteyttä tiedekuntaan (minna.i.heinonen@uta.fi).
• JOO-opiskelijan pitää pyytää laitokselta kokonaismerkintä, minkä jälkeen hän saa aktuaarinkansliasta (aktuaari@uta.fi) virallisen opintorekisteriotteen. Tämä on näytettävä kotiyliopistossa omassa tiedekunnassa, jolloin opinnot siirretään kotiyliopiston rekisteriin ja tutkintotodistukseen.
• pääaineopiskelija saa tutkintotodistuksen informaatiotieteiden tiedekunnasta, sivuaineopiskelija omasta tiedekunnastaan.
• pää- ja sivuaineopiskelija joutuu myös käyttämään virallista opintorekisteriotetta todistuksena, mikäli tarvitsee todistusta informaatiotutkimuksen opinnoista esim. työnhakua varten ennen kuin tutkinto on valmis.
  

Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos ei anna todistuksia suoritetuista opintokokonaisuuksista, ainoastaan kokonaismerkintöjä opintorekisteriin. Kokonaismerkinnöt voivat olla seuraavanlaisia (kaikissa näkyy laajuus ja arvosana):

informaatiotutkimuksen perusopinnot
informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnot
informaatiotutkimuksen syventävät opinnot
xx laaja opintokokonaisuus (tutkinnossa näkyy myös oppiaine informaatiotutkimus)
informaatiotutkimuksen perus- ja aineopintoja xx op (minkä laajuisesta kokonaisuudesta tahansa voi saada tällaisen loppumerkinnän)

Opinnot ja työmahdollisuudet

Informaatiotutkimus antaa laaja-alaiset valmiudet työskennellä monenlaisissa kulttuurin- ja informaationvälityksen asiantuntijatehtävissä. Opiskelijat saavat kirjastonhoitajan ja informaatikon pätevyyden, ja useat sijoittuvatkin erityyppisiin kirjastoihin. Osa valmistuneista työskentelee yritysten ja eri organisaatioiden tietopalvelu- ja tietohallintotehtävissä sekä arkistoissa. Elektroninen asiakirjahallinto ja tietoverkkokoulutus ovat avanneet uusia työmahdollisuuksia. Sivuainevalinnat ja erikoistuminen johonkin informaatiotutkimuksen osa-alueeseen vaikuttavat myös työmahdollisuuksiin.

Työelämän käytännön taitoja

• Kielitaito. Älä unohda ruotsin kieltä, sen taito saattaa tulevaisuudessa korostua. Sitä voit kehittää mm. osallistumalla Pohjoismaiden väliseen Nordplus-opiskelijavaihtoon.
• ATK-taidot. Tietokoneohjelmien hallinnasta on hyötyä työelämään siirryttäessä (ohjelmointitaidosta puhumattakaan). Jos mahdollista, pyri esim. sellaiseen harjoittelupaikkaan, jossa voit käytännössä perehtyä erilaisiin tietojärjestelmiin.
• Opiskeluaikana kannattaa osallistua yhdistystoimintaan ja muihin yhteisiin rientoihin. Sen lisäksi, että saat uusia ystäviä, harjoittelet kommunikointi- ja tiimityöskentelytaitoja. Lisäksi verkostoidut.
• Lue ammattilehtiä. Näin saat käsityksen, mitä ajankohtaista työrintamalla on meneillään, ja myös käsityksesi siitä, millaisiin tehtäviin itse haluat, vahvistuu. Informaatiotutkimuksen laitokselle tulevat mm. kotimaiset ammattilehdet Faili, Kirjastolehti, Signum ja Tietopalvelu.

Kirjastoalalle pätevöittävät opinnot

Uudessa kirjastoasetuksessa (joka tulee pian voimaan) määritellään, että 2/3 kunnallisissa kirjastoissa työskentelevistä tulee olla vähintään 60 op kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset  opinnot. Tietoa alan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista löytyy opetusministeriön sivulta .

Informaatiotutkimusta opetetaan Tampereen, Oulun ja Åbo Akademin yliopistoissa sekä Turun, Seinäjoen ja Oulun ammattikorkeakouluissa. Lisäksi mm. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus TYT :in kautta on mahdollistuus suorittaa informaatiotutkimuksen perusopintoja verkko-opintoina ja aineopintoja monimuoto-opiskeluna. Nämä opinnot alkavat 2 kertaa vuodessa tammikuussa ja elokuussa.

Sellaisen henkilön, jolla on korkeakoulututkinto, on mahdollista hakea yliopistoon ylimääräiseksi opiskelijaksi opiskelemaan informaatiotutkimuksen perus- ja aineopintoja Tampereen yliopistoon. 

Muiden yliopistojen opiskelijoille suositellaan informaatiotutkimuksen opintoja JOO-järjestelmän (joustava opinto-oikeus) kautta. 

Yliopisto- tai ammattikorkorkeakoulututkinnon suorittanut, jolla on jo informaatiotutkimuksen aine- tai ammatilliset opinnot ja joka haluaa syventää alan osaamistaan, voi hakea erillisvalinnassa informaatiotutkimuksen maisterintutkintoon.