|
 Esittely |
Suomalaisen informaatiotutkimuksen kehityspiirteitäDosentti Ilkka Mäkisen artikkeli Informaatiotutkimus -lehti 25 vuotta: suomalaisen informaatiotutkimuksen kehityspiirteitä ja menestyksen taustatekijöitä valottaa mainiosti myös kirjastotieteen ja informatiikan / informaatiotutkimuksen laitoksen historiaa ja oppiaineen kehitystä 1970-luvulta nykypäivään. Artikkeli on julkaistu Informaatiotutkimus -lehdessä (26, 2, 2007, ss. 34-47). Tampereen yliopisto tuottaa tasokasta informaatiotutkimustaProfessori Pertti Vakkarin haastattelu on julkaistu Tietoasiantuntija-lehden numerossa 2/2006. Millainen on akateemisen tutkimuksen tilanne ja taso informaatiotutkimuksen alalla? Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen näkökulmasta tilanne on hyvä ellei peräti erinomainen. Laitoksen tutkimustoiminta on kansainvälisesti arvostettua ja tavoitteet on asetettu korkealle. Pitkäjänteinen työ tutkimustoiminnan kehittämisessä kantaa hedelmää. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitos on menestynyt etenkin tiedonhaun ja tiedonhankinnan tutkimuksen alueilla. Tasokasta tutkimusta tehdään kuitenkin varsin laajalla rintamalla eri tutkimusryhmissä. Tutkimuksen kokonaiskuvasta ja siihen liittyvistä tavoitteista kertoo professori Pertti Vakkari: ”Tutkimustoimintamme on organisoitu tutkimusryhmiksi, joita on tällä haavaa viisi: tiedonhakua (FIRE, Finnish Information Retrieval Expert Group), tiedonhankintaa (REGIS, Research Group on Information Seeking), asiakirjahallintoa ( REGIM, Research Group on Information Management), vuorovaikutteista tiedonhakua (IriX, Information Retrieval in Context) ja kirjastohistoriaa varten. Tutkimusstrategiansa mukaisesti informaatiotutkimuksen laitos tavoittelee tulevina vuosina kansainvälisesti merkittävän tutkimusohjelman luomista. Ohjelman tehtävänä on vahvistaa ja integroida laitoksen painopistealueilla tehtävää tutkimusta.” Asiakirjahallinto ja vuorovaikutteinen tiedonhaku nousevatTutkimuksen monipuolisuus on eräs laitoksen vahvuuksista, vaikka painotus onkin tiedonhaun ja tiedonhankinnan tutkimuksessa. ”Resursseilla ja aikaansaannoksilla mitaten tutkimus on keskittynyt tiedonhaun ja tiedonhankinnan aiheisiin. Asiakirjahallinnon opetusta on annettu laitoksellamme vuodesta 1997 ainoana Suomessa. Tuon alan ensimmäinen väitöskirja valmistunee lähiaikoina. Uskon, että alueella alkaa olla valmiuksia kansainvälisesti kiinnostavan tutkimuksen tekemiseksi. Laitoksella tehdään myös tasokasta kirjastohistorian tutkimusta dosentti Ilkka Mäkisen ryhmässä. Ryhmästä on valmistunut viime vuosia väitöskirjoja sekä julkaisuja kansainvälisille foorumeille”, listaa Vakkari. Viime aikoina laitoksella on asiakirjahallinnon tutkimuksen ohella painottunut vuorovaikutteisen tiedonhaun tutkimus. ”Tarkoituksena on yhdistää ideoita tiedonhankinnan ja vuorovaikutteisen tiedonhaun tutkimuksesta. Tämä on johtanut uuden IRiX- tutkimusryhmän perustamiseen. Lähtökohtana on pyrkiä tarkastelemaan tiedonhakua hakijan tehtävästä ja kontekstista lähtien. Saadun tiedon avulla tiedonhaun menetelmiä pyritään kehittämään niin, että ne tukisivat toimijan tehtävän suoritusta.” Ankara työ tuottaa menestystäVakkarin mieltä lämmittää informaatiotutkimuksen laitoksen hyvä menestys Tampereen yliopiston eri laitosten arvioinnissa. ”Vuonna 2004 laitoksemme sijoittui kansainvälisen panelin tekemässä arvioinnissa seitsemän parhaiten menestyneen joukkoon arvioidusta 28 laitoksesta. Tutkimus arvioitiin tasoltaan kansainvälisesti erinomaiseksi (6/7 pistettä) ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus hyväksi (5/7). Erityisesti tiedonhaun ja tiedonhankinnan tutkimus saivat kiitosta. Arviointi osoitti, että laitoksella 1990- luvun alussa valitut strategiset päälinjaukset – kansainvälisyys, painopistealoihin keskittyminen ja tutkimusryhminä työskentely- ovat olleet menestyksellisiä. Menestys on ankaran, määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulos.” Tavoitteisiin pääsemisessä Vakkari korostaa tutkimuksen laadun merkitystä. ”Määrän kasvattamista tärkeämpää on tehdä laadultaan korkeatasoista, kansainvälisesti kiinnostavaa ja uusia ideoita luovaa tutkimusta. Suurin osa tutkimuksestamme julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä tai konferenssijulkaisuissa. Tavoitteena on, että vähintään puolet julkaistaan kaikkein arvovaltaisimmilla foorumeilla.” Informaatiotutkimuksen laitos on saavuttanut arvostetun kansainvälisen aseman myös muualla kuin julkaisutoiminnan saralla. ”Laitoksen kansainvälisestä arvostuksesta kertovat myös luottamustehtävät kansainvälisessä tiedeyhteisössä: konferenssien ohjelmatoimikuntien sekä lehtien toimitusneuvostojen jäsenyydet sekä muut asiantuntijatehtävät. Myös muista maista omin varoin laitokselle tapahtuvat vierailut kertovat tutkimuksemme kansainvälisestä tasosta. Lisäksi Kalervo Järvelinin akatemiaprofessuuri osoittaa vuosien kovan työmme kantaneen hedelmää”. Eero Sormusen ajatus luoda testikokoelmaan moniportainen relevanssiarviointi sekä Kalervo Järvelinin ja Jaana Kekäläisen idea kehittää sen pohjalta arviointimittari, joka ottaa huomioon haetun dokumentin relevanssitason ja sijan tulosjoukossa, ovat uraa uurtavia. Näin voidaan testata hakumenetelmiä erittäin relevanttien dokumenttien löytämiseksi. Järvelin ja Kekäläinen saivat ratkaisua esitelleestä artikkelistaan SIGIR- kokouksen parhaanesitelmän palkinnon vuonna 2000. Nyt heidän menetelmänsä on laajassa käytössa, mm. Yahoo ja Microsoft Research kayttävät sitä tiedonhakumenetelmiensä testaamiseen. Tutkimuspalveluja yrityksille ja julkishallinnolleInformaatiotutkimuksen laitos tarjoaa myös tutkimuspalveluja yrityksille ja julkishallinnolle. Mitä kaikkea tämmöinen toiminta pitää sisällään? ”Politiikkamme on tehdä tilauksesta omiin osaamisalueisiimme liittyviä, tutkimussopimuksella määriteltäviä tutkimus-, selvitys- ja konsultointihankkeita. Laitos voi solmia myös pitkäaikaisia puitesopimuksia tutkimusyhteistyöstä. Keskeistä on se, että ulkoisella rahoituksella tehtävät hankkeet tukevat olemassa olevaa tutkimusprofiilia. Jotta saataisiin tuloksia, pienet voimavaramme on keskitettävä tiettyihin tutkimusteemoihin. Tutkimuspalveluihin liittyvää yhteistyötä on ollut esimerkiksi Alma Median ja opetusministeriön kanssa. Hieman löyhempää yhteistyö on ollut muun muassa FinELibin kanssa.” Kirjastoilta, tietopalveluilta ja yrityksiltä tulee myös tarjouksia gradun aiheiksi. Yritykset tarjoavat usein myös rahoituksen. Aiheet koskevat yleensä jotain organisaation ajankohtaista tehtävää tai ongelmaa, jonka taustaksi tarvitaan selvitystä. Aina ei aiheelle löydy tekijää. ”Uskoisin gradun rahoitusmahdollisuuden lisäävän opiskelijoiden kiinnostusta. Syventävien opintojen harjoittelu tarjoaa uuden rahoitusvälineen gradun tekemiseen erilaisista käytännön ongelmista. Opiskelija tekee harjoittelunaan gradun jollekin organisaatiolle ja kulut jaetaan laitoksen ja organisaation kesken.”
|
 |
