Alvar Aallon elämä

Valokuvaaja: Hedström (Alvar Aalto -säätiö)

Hugo Alvar Henrik Aalto on eräs modernin arkkitehtuurin suurimmista arkkitehdeistä. Hän syntyi Kuortaneella 3. helmikuuta vuonna 1898, ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1921. Tämän jälkeen hän perusti arkkitehtitoimiston vanhaan koulukaupunkiinsa Jyväskylään. Vuonna 1923 Aalto solmi avioliiton kollegansa Aino Marsion kanssa, ja aviopari työskenteli siitä lähtien tiiviisti yhdessä. Aallot muuttivat arkkitehtitoimistonsa 1920-luvun lopulla Turkuun, ja lopulta vuonna 1933 Helsinkiin. Alvar Aallon varhainen tuotanto syntyi lähinnä klassismin periaatteisiin nojaten, joista voidaan mainita esimerkkeinä mm. Jyväskylän suojeluskuntatalo, Työväentalo ja Muuramen kirkko. Jo 1920-luvun lopulla hän ryhtyi toteuttamaan funktionalismin ihanteita töissään, ja seuraavalla vuosikymmenellä Aalto loi oman tyylinsä, joka omaperäisyydellään poikkesi kansainvälisestä funktionalismista. Aallon 1930-luvun suunnittelutöistä arvostetuimmat lienevät Paimion parantola ja Viipurin kirjasto.

Toisen maailmansodan jälkeen Aalto työskenteli paljon ulkomailla, mm. Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technologyn professorina, ja suunnitteli mm. instituutin asuntolan. Tuolloin alkoi Aallon punatiilirakennusten sarja, johon liittyivät 1950-luvulla Helsingin kulttuuritalo ja Säynätsalon kunnantalo sekä Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Aino Marsio-Aalto kuoli pitkään sairastettuaan vuonna 1949, ja Aalto menetti hänessä myös läheisen työtoverin ja kriitikon. Vuonna 1952 Aalto vei vihille alaisensa Elsa Kaisa (Elissa) Mäkiniemen, ja pariskunta rakennutti Päijänteen rannalle "kokeellisen" kesähuvilan eli Koetalon.

Alvar Aalto valittiin Suomen akatemian jäseneksi vuonna 1955, ja sen esimieheksi vuonna 1963. Aallon tuotanto jatkui 1960-luvulla runsaana, mutta hänen punatiilikautensa päättyi Otaniemen teknillisen korkeakoulun päärakennuksen suunnitteluun. Enso-Gutzeitin toimitalo ja Finlandia-talo päällystettiin valkealla marmorilla, ja 1960-luvulta lähtien Aallon tuotantoon ilmaantui yhä enemmän pyrkimystä monumentaalisuuteen ja yksilöllisyyteen. Aallon kuoleman jälkeen hänen arkkitehtitoimistonsa rakennutti Elissa Aallon ohjauksessa mm. Lahden Ristin kirkon ja Essenin Aalto-teatterin.

Alvar Aalto oli myös kansainvälisesti merkittävä huonekalusuunnittelija ja muotoilija. Hänen tunnusmerkikseen nousivat erityisesti taivutetusta puusta valmistetut huonekalut. Aallon tarkoituksena oli funktionalismin hengessä pyrkiä standardisoidun massatuotannon kautta sosiaalisiin päämääriin ja taiteellisesti yhtenäiseen elinympäristöön. Aino ja Alvar Aalto olivat mukana perustamassa huonekalujen suunnitteluun ja levitykseen erikoistunutta Artekia.

Alvar Aalto kuoli Helsingissä 11. toukokuuta vuonna 1976, ja hänen arkkitehtitoimistonsa sulkeutui lopullisesti vuonna 1994 Elissa Aallon kuoleman myötä.

Lisää tietoa Alvar Aallon elämästä tarjoaa mm. Alvar Aalto 1898-1976 verkkonäyttely.

Etusivu | Hakusivu | Tietokantakuvaus